maanantai 22. kesäkuuta 2009

Twitter Metropolian kirjastossa

Myyrmäen toimipiste pilotoi Twitteriä tiedotuskanavana loppuvuoden 2009 ajan. Twitter löytyy osoitteesta http://twitter.com/, Metropolian kirjaston Twitter-kotisivu osoitteesta https://twitter.com/metrokirjasto.

Twitter on ns. mikroblogipalvelu, lisää tietoa löytyy mm. Wikipediasta, http://fi.wikipedia.org/wiki/Twitter. Palvelu vaatii kirjautumisen/rekisteröitymisen, minkä jälkeen voi ryhtyä seuraamaan kirjaston uutisia ilmoittautumalla seuraajaksi (follower). Katsomassa saa käydä kirjautumattakin. Twitteriin voi syöttää maksimissaan 140 merkin pituisia viestejä, niin sanottuja tweettejä, ja idea onkin viestiä mahdollisimman lyhyesti, uutisotsikkomaisesti. Twitteriä voi käyttää tietokoneen lisäksi myös kännykällä.

Twitter on noussut merkittäväksi tiedotuskanavaksi erityisesti kriisialueiden viestintävälineenä, uusimpana Iran (ks. HS:n artikkeli). Vastaavanlainen mikroblogipalvelu on myös esim. Jaiku. Minä ainakin odotan mielenkiinnolla, miten Twitterin käyttö sujuu kirjastossa ja kuinka paljon saamme seuraajia syksyn aikana. Suosion perusteella päätämme, laajeneeko tweettaus koko kirjastoon. Ensimmäisen viikonlopun aikana seuraajia tuli jo kaksi. :)

perjantai 15. toukokuuta 2009

E-kirjat TAMKin kirjastossa -julkaisu

E-kirjoista kiinnostuneille tiedoksi, että TAMKin kirjastosta Sinikka Ahonen ja Seija Kivelä ovat julkaisseet verkossa raportin testaamistaan e-kirjapaketeista.

Julkaisuun pääsee osoitteesta: http://www.tamk.fi/kirjasto/julkaisusarjat.html

perjantai 6. helmikuuta 2009

KOHTI JUPITERIA? – IL OPSiin

Matkaraportti/PjK

Osallistuin Suomen tieteellisen kirjastoseuran Informaatiolukutaitoryhmän järjestämään koulutuspäivään, jonka nimi oli KOHTI JUPITERIA? – IL OPSiin

(torstai 27.11.2008 klo 9.30–16.00, Tieteiden talo, Sali 104, Kirkkokatu 6, Helsinki)

Seminaarin puheenjohtajana toimi Tuula Ruhanen Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastosta.

  • Tuula Ruhanen esitteli seminaarin teeman, joka oli yksinkertaistettuna: "Jupiteriin pääseminen" tarkoittaa sitä, että informaatiolukutaito sisältyy opetussuunnitelmaan ja kirjaston tiedonhallinnan koulutus on integroitu opetukseen.
  • Tällä hetkellä suurin osa yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoista on "matkalla Jupiteriin": Informaatikot pätevöittävät itseään opettajankoulutuksella, informaatiolukutaitoa markkinoidaan oppilaitoksen päättäjille ja kaikille koulutusohjelmille pyritään tarjoamaan tiedonhankinnan koulutusta. Ammattikorkeakoulut ovat yleensä edellä, koska ovat uudempia organisaatioita.

Ensimmäisenä luennoitsijana oli yliopettaja Heikki Pasanen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta. Otsikkona oli: "Ohjauksen näkökulma"

  • Heikki Pasanen puhui tiede- ja oppimiskäsitteissä tapahtuneesta muutoksesta. Varsinainen "opetus", jossa opettaja luennoi ja ikään kuin kaataa tietoa oppilaiden päähän on jo aikansa elänyt. Opetus on hävinnyt ja korvautunut "ohjauksella", joka ei ole yksisuuntaista, vaan dialogia ohjaajan ja oppijan välillä. Tärkeäksi muodostuu se, mitä opiskelija jo ennestään tietää ja mitä hän haluaa ja on valmis oppimaan jne. Nykyään yksittäisen tiedon hankkiminen ei enää ole olennaista. Tärkeämpää on se, kuinka tietoa prosessoidaan eteenpäin.
  • Ohjaus sisältää aina vuorovaikutusta.
  • Ohjaus voi olla yksilöllistä ohjausta, ryhmien ohjausta, verkko-ohjausta tai yhteistyön ohjausta. Ohjaustilanteet ovat sekä yksittäisiä että kertaluonteisia tilanteita, jotka muodostavat jatkumon ja liittyvät opetuksen kokonaisuuteen.
  • "Onko ohjaustilanteita tai ohjauksellista toimintaa määritelty kirjastoissa ja minkälaisista asiakirjoista nämä tiedot löytyvät?" Pasanen kysyy.
  • Opiskelija ei tule ammatilliseen koulutukseen vain "oppivana päänä", vaan kokonaisena ihmisenä, joka on jossakin vaiheessa omassa prosessissaan, läsnä luokassa omalla tarinallaan ja omilla kysymyksillään. Opiskelijan ja hänen tuomansa asian paikantaminen on aina tärkeää kulloisenkin ohjausintervention tekemiseksi. Pitäisi kysyä itseltään: "Missä tilanteessa asiakas on menossa?" "Mitkä ovat ne sanat, joilla aloitan vuorovaikutuksen asiakkaan kanssa?"
  • Ohjaus on ajan, huomion ja kunnioituksen antamista määräaikaisesti asiakkaan roolissa olevalle henkilölle.
  • Tärkeää on tehdä oma rooli ohjaajana selkeäksi ja määritellä rajat.

Toisena puhujana oli opintopsykologi Satu Eerola Tampereen yliopistosta ja hänen aiheensa oli: "Mitä on opiskelijan arki?"

  • Oppiminen on koulutusprosessin ydin.
  • Monella opiskelijalla ei ole oppimistaitoja. Oppimistaitoja pystyy kuitenkin kehittämään (esimerkiksi informaatiolukutaidon ja tiedonhankinnan opetuksen avulla).
  • Se, mitä opiskelija haluaa oppia, voi olla jotain aivan muuta kuin se, mitä halutaan opettaa. Ensimmäisenä lukuvuotena on paljon muutoksia: muutto pois kotoa, muutto toiselle paikkakunnalle, elämäntavan muutokset yms. Paljon asioita, jotka tuottavat voimakkaita tunteita, iloa, mutta myös surua. Masennusta kokee tutkimusten mukaan opiskelunsa aikana n. 20 % opiskelijoista. – Mihin opiskelijan tarkkaavaisuus tällöin kohdistuu? Ehkäpä se kohdistuu kokonaan johonkin muuhun, kuin itse opiskeltavaan asiaan. Miten opettaja saa opiskelijan havahtumaan ja haluamaan oppia juuri sen, mitä on tarkoitus opettaa?
  • Oppimisympäristö pitäisi luoda hyväntahtoiseksi. Asiakkaan tulisi voida uskaltaa tulla näkyviin keskeneräisenä; sellaisena, joka ei tiedä. Häntä tulisi auttaa kysymyksissä: "Opinko sitä, mikä minua kiinnostaa?" ja: "Pystynkö arvioimaan omaa ajatteluani ja oppimistani?" ja "Uskallanko kyseenalaistaa itseäni?"
  • Opetus/ohjaustilanteessa tulisi aina olla sosiaalista vuorovaikutusta.
  • Herätä oma kysymys, oppiminen alkaa vasta siitä!
  • MIKÄLI OPISKELIJALLA EI HERÄÄ OMAA KYSYMYSTÄ, EI OPPIMISTA TAPAHDU.

Kolmanneksi esiintymässä oli Maarit Putous Kuopion yliopistosta ja Helena Silvennoinen-Kuikka Joensuun yliopistosta. Aiheena oli: "Kohti Itä-Suomen yliopiston yhtenäistä tiedonhankinnan koulutusta"

  • Kuopion yliopisto ja Joensuun yliopisto yhdistyvät Itä-Suomen yliopistoksi (aloittaa toimintansa 2010). Esiintyjät kertoivat kirjastojen tiedonhankinnan opetuksen käytännöistä ja niiden yhdistämisprosessista.
  • Kirjaston on oltava aloitteellinen ja toimittava aktiivisesti myös yliopiston sisällä. Kirjastolainen on ensi sijassa yliopiston virkamies, ei ainoastaan kirjaston työntekijä!

Neljäntenä puhui Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulusta: "IL osaksi ammattikorkeakoulun kehittämistä."

  • Tärkeää on informaatikon ja koulutusohjelman yhteistyö. Informaatikon täytyy tietää mitä ja miten koulutusohjelmassa opiskellaan.
  • Yhteistyössä erityisen tärkeää on aktiivisuus, konkreettisen hyödyn osoittaminen ja KUUNTELEMINEN.
  • Kaiken A ja O on opetuksen, sen sisältöjen, menetelmien ja toteutuksen tunteminen sekä opetussuunnitelmatyöskentelyyn mukaan meneminen.
  • Opettajankoulutuksen hankkiminen on myös olennaista: informaatikko toimii "opettajana opettajien joukossa".
  • Työnkierto siirtää osaamista esim. "terveysalalta tekniikkaan".
  • Informaatikkojen täytyy olla vakituisina jäseninä koulutusohjelmien suunnittelukokouksissa sekä koulutusohjelmien opinnäytetyöryhmissä.
  • Kirjaston täytyy olla mukana organisaation työryhmissä ja tiimeissä.
  • PBL (Problem-based learning) on muuttanut tiedonhankinnan opetusta. Tärkeäksi on tullut itsenäinen tiedonhankinta ja tiedon muodostaminen sekä ryhmässä työskentely.

Viidentenä esiintyi Mirja Laitinen Jyväskylän yliopistosta otsikolla: "Tiedonhankinnan opintopolkua raivaamassa"

  • Mirja Laitinen vertasi kirjaston tekemää työtä polun raivaamiseen. Työ on hidasta ja vaatii määrätietoista työtä tavoitteiden saavuttamiseksi.
  • Välineinä on ollut mm. "Tiedonhankinnan opetuksen kehittäminen" –hanke ja Laatukäsikirjan tekeminen tiedonhankinnan opetuksesta.
  • Tiedonhankinnan opetus täytyy integroida opetukseen.

Viimeisenä ja ehkäpä "herättävimpänä" oli Kaisa Paasion esitys Satakunnan ammattikorkeakoulusta: "Informaatikko opettajatiimin jäsenenä ja IL:n opettajana."

  • Kaisa Paasio kertoi roolistaan informaatiolukutaidon opettajana ja opettajatiimiin kuuluvana jäsenenä.
  • Paasion mielestä kirjaston täytyy ottaa aktiivisempi rooli. Kirjastolla tulisi olla tarpeeksi itsearvostusta ja sen täytyisi olla kiinteä osa yliopistoa.
  • Tiedonhankintaa opettaessa täytyisi päättää, tarjotaanko erillistä modulia, jonka toteuttamisessa on kirjastolla vapaat kädet, vai yhteistyössä opettajien kanssa tehtyä modulia kiinteänä osana jotain opintokokonaisuutta?
  • Informaatikko on opettajatiimissä tasavertainen toimija opettajan kanssa. Tästä saattaa joskus seurata eturistiriitoja. Opettaja ajattelee hallitsevansa opettamansa aiheen ja sen tiedonlähteet ja kokee informaatikon uhkana, joka kyseenalaistaa hänen osaamisensa. Miten sellaisessa tapauksessa löydetään yhteinen sävel?
  • Missä kirjasto toimii? Täytyy tuntea oman toimipisteen koulutusohjelmat. Ei kirjasto voi olla vain kirjasto.
  • Etukäteissuunnittelu on tärkeää. Tulisi tietää omat resurssit, miettiä, mitä haluan tuoda esille, mistä olen valmis joustamaan. (1 opintopiste: opettajalle 20 tuntia, opiskelijalle 27 tuntia
  • Samassa veneessä opettajien kanssa: Mitä pystytään tekemään yhdessä opettajien kanssa? Mitä päällekkäisyyksiä voi karsia? Mitä ne muut opettavat ja mitä minä voisin tuoda siihen? Harmonia vaatii jatkuvaa neuvottelua. Täytyy myös osata pitää puolensa. Usein kirjastoihmiset ovat turhan vaatimattomia oman asiantuntijuutensa suhteen.
  • Arviointi: Täytyy pystyä arvioimaan omaa työtään ja opintokokonaisuutta. Mitä he oppivat? Opettamaan opetteleminen
  • Lisäksi olisi opittava olemaan ryhmässä ja nähdä se, mihin kirjastoa oikeasti tarvitaan. Kaksikielisyys on ehdoton edellytys: täytyy puhua sekä "kirjastoa" että "opettajaa".

Minulle seminaari oli pitkästä aikaa erittäin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kurkistus opettamisen maailmaan ja tiedonhankinnan opettamisen "kiviseen polkuun".

Esitykset ovat luettavissa osoitteessa:

http://amkit.wordpress.com/2008/12/01/kohti-jupiteria-seminaarin-terveiset/

Päivi Kumar

keskiviikko 28. tammikuuta 2009

DIGMA-asiaa


Metropolian DIGMA-kummeina toimivat Maarit Hynninen-Ojala ja Kaija Kivikoski.

DIGMA-kummit neuvovat ja opastavat tarvittaessa oman ammattikorkeakoulunsa henkilöstöä ja opiskelijooita DIGMA-oppimateriaalivarannon käyttöön liittyvissä kysymyksissä ja markkinoivat DIGMAa.

DIGMA tarjoaa mm. vuorovaikutteisia oppimisaihioita, tehtäväaihioita ja oppimispelejä sekä kokonaisia opintojaksoja.

DIGMAan pääsee suoraan Suomen virtuaaliammattikorkeakoulun etusivulta: http://www.amk.fi/fi/index.html, etusivun vaakatason valikosta.



Kaikki ammattikorkeakoulujen henkilökuntaan kuuluvat, jotka ovat rekisteröityneet amk.fi-portaaliin, voivat poimia aineistoja käyttöönsä DIGMAsta.

Kirjastolaisia ainakin kiinnostanee DIGMAn Tiedonhallinta-osio.

Katso myös Tekijänoikeudet verkko-opetuksessa (Peda.net):
http://www.peda.net/veraja/projekti/centraali/luennot/5

DIGMA-ohje